17 toukokuuta 2017

Sininen hetki

Lämpimien päivien houkuttamana puutarhasta löytyy jälleen uutta ihasteltavaa. Väreistä löytyy nyt paljon sinertäviä sävyjä. Helmililjat ovat varmasti yksiä puutarhan sinisimpiä kukkijoita. Ne ovat jaksaneet kukkia puutarhassani vuodesta toiseen ilman sen kummempaa hoitoa. Yleensä helmililjani ovat tosin kukkineet hieman aikaisemmin, mutta tämä keväthän on tunnetusti säiden puolesta ollut outouksia täynnä.




Hämmästyin sitäkin, että kevätkurjenmiekatkin kukkivat vasta nyt. Yleensä ne kukkivat heti lumien sulettua, maalis-huhtikuussa. Kasvi kukkii ensin ja kasvattaa vasta sen jälkeen pitkät ohuet lehtensä.




Ehkäpä yksi suloisimmista sinisistä kukkijoista on kaihonkukka. Jonkin aikaa sitten kukkia oli auki vain yksi siellä ja toinen täällä, nyt kukinta on jo runsaimmillaan. Kevätkaihonkukan pieniä kukkia kannattaa kumartua tutkimaan ihan läheltä, jolloin huomaa niiden yksinkertaisen kauneuden. Kaihonkukka on lempeästä ulkonäöstään huolimatta varsin sitkeä. Se muodostaa mattomaista, rönsyilevää kasvustoa, jolla se leviää kiitettävästi. Kukkapenkkiin en ole sitä päästänytkään, vaan se saa rehottaa pihan luonnonmukaisemmalla alueella.



Idänsinililjat ne vasta leviävätkin joka paikkaan! Niistä ei kuitenkaan ole mitään harmia. Oikeastaan on vaan aika suloista, miten ne saavat puutarhan kylpemään värissä ja lisäävät pihaan luonnonmukaista ilmettä. Kevätkukissa käy aurinkoisena päivänä aikamoinen kuhina ja surina. Mehiläiset ja kimalaiset nauttivat kevättarjoilusta lentäen antaumuksella kukasta kukkaan.




Kirjopuntarpää on muuten yksi suosikkiheinistäni. Sen väritys on hienon kellertävä ja se aloittaa kasvun varhain. Sekin on saanut kavereikseen joukon joka paikkaan levittäytyvistä idänsinililjoista.



Kevättähdet ovat myös innokkaita leviämään. Ihania kasvustoja saa, kun ymppää yhteen niin sinisiä, valkoisia kuin vaalenapunaisiakin kevättähtiä. Vaaleanpunaiset ovat suosikkejani, mutta kyllä nämä sinisetkin kauniita ovat.



Metsäalppikellon pikkuruiset kukat ovat nyt auenneet. Ne ovat ihania, ihan kuin kasvi olisi pukeutunut kevään kunniaksi rimpsuhameisiin. Suuret ja muhkeat kukkijat ovat puutarhassa tietysti kauniita ja vievät huomion, mutta joskus sitä vaan ihastuu näihin pieniin herkkiksiin enemmän.

Pensasaidan alustaa värittää sinivuokot ja idänsinililjat

Aurinkoisia päiviä kaikille!

12 toukokuuta 2017

Sitä samaa

Kevät etenee tuskastuttavan hitaasti, lähinnä tämä kylmyys ärsyttää. Toisaalta nyt on mainiot ilmat tehdä puutarhatöitä, eipä ainakaan heti iske hiki. Olen poistanut varjostuspeitteet ikivihreiltä ja siistinyt kukkapenkit kuntoon. Nurmikko on vihertynyt haravoinnin seurauksena mukavasti. Vielä pitäisi hieman lannoittaa ja ehkä kalkitakin. Suurempia muutostöitä ei ole tälle keväälle tiedossa, mutta aina sitä vaan tekemistä löytyy pienemmästäkin puutarhasta.


Valkoinen tarhakylmänkukka on intoutunut kukkimaan. Sillä onkin varsin kätevä karvapeite suojanaan, joten sitä eivät pienet pakkaset nujerra. Tämä valkoinen versio on kyllä huikean ihana! Perinteinen lila on vielä nupuilla. Minulla oli joskus punainenkin tarhakylmänkukka, mutta siitä ei kyllä enää näy jälkeäkään.




Puissa ei vielä oikein vihreää näy, mutta happomarjoista väriä löytyy. Pidän kovasti näistä pienistä pensaista, jotka tuovat väriä varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn asti. Niiden punaiset marjat koristavat maisemaa vielä kauan senkin jälkeen, kun lehdet ovat tippuneet.








Kevättähdet jaksavat vielä kukoistaa, krookusten aika alkaa olla ohi. Viileät ilmat ovat venyttäneet pienten sipulikukkien kukintaa, tosin pitkäkorva on käynyt verottamasta osan kukista parempiin suihin. Eipä tarvi sitten ottaa tavaksi tuommoista röyhkeilyä.




Posliinihyasintit kukkivat nekin vielä. Näillä on hauska raitava väritys kukissaan. Suomalaista sinivalkoista fiilistä.



Jihuu, metsäalppikellossani on nuppuja ensimmäisen kerran!



Tarhavarjohiipat hiippailevat esiin maan uumenista. Tiettyjen kasvien selviämisestä talven yli on erityisen innoissaan. Varjohiippojen pikkuiset sievät kukat ja erikoinen lehdistö on tehneet siitä yhden suosikkikasvini.



Metsikön puolella kukkivat vielä sinivuokot ja valkovuokot ja niiden kauneutta on vaikea kiistää. Puutarhakasvit ovat ihania, mutta niin ovat nämä luonnonvaraiset aarteemmekin. 

Mukavaa viikonloppua ja aurinkoista tulevaa äitienpäivää kaikille!

02 toukokuuta 2017

Jo toukokuu!

Arkeen on palattu, toivottavasti vappunne sujui rattoisasti. Säiden puolesta ei ainakaan ollut yksitoikkoista... Mieleen jää toppatakkikylmyys ja hanget korkeat nietokset. No, onneksi nyt on päästy vuodenaikaan sopivampaan säähän, ettei tarvitse sentään joululauluja lauelella. Puutarhassa kevät etenee pienin askelin. Tein pienen kierroksen kameran kanssa, tervetuloa mukaan!


Kevättähdet ovat alkaneet kukkia. Nämä ovat kyllä suloisia ja tuntuvat leviävän puutarhassa ihan reippaasti. Keväisiä sipulikukkia ei voi koskaan olla liikaa, joten leviäminen on tässä tapauksessa oikein positiivista.




Tämä vaaleanapunertava isokevättähti on suosikkini. Kukissa on tosi kaunis sävy, joka ei tästä kuvasta parhaalla mahdollisella tavalla välity.



Muutama talventähtikin on intoutunut kukkimaan. Nämähän ovat oikeasti pikkukukkaisia, kuvassa näyttävät jättimäisiltä. Talventähdet ovat yleensä kukkineet paljon aikaisemmin, luulinkin niiden jo häippäiseen puutarhasta kokonaan. Kukka on vahvan keltainen, mutta keväällä keltainen väri näyttää just kivalta ja piristävältä.



Joko kyllästyttää krookuskuvat? Niitä meinaan on jälleen vuorossa. Krookukset kukkivat nyt niin hienosti, että eipä niitä raaski olla kuvaamattakaan, vaikka riskinä onkin samantyyppisten kuvien kierrättäminen.

Tyylikästä raitaa
Pehmeää lilaa

Ja hienostunutta keltaista. Sävyjä siis riittää



Tällaista valkoista peitettä katselee puutarhassa mielellään...


Ensimmäinen kaihonkukka on auennut. Aika liikuttava.



Sinivuokot ovat kukkineet täällä päin jo tovin. Omassa puutarhassani ne ehtivät kukkaan aina viiveellä, mutta nyt kukkivat. Sinivuokoissa on havaittavissa monenlaista sävyä. Jotkut ovat enemmän sinertäviä ja toiset taas lähes liiloja.


Pari valkovuokon kukkaakin on jo auennut

Mukavaa toukokuuta!

22 huhtikuuta 2017

Sataa ja paistaa

Johan on ollut kummallinen päivä. Ensin aurinko paistaa kauniisti, mutta kun saat luusi hinattua pihamaalle, sataa niin perkuleesti. Taivaalta on tullut niin vettä, räntää kuin rakeitakin. Sain kuin sainkin muutaman kuvan otettua, ennen kuin sade jälleen yllätti. Kylmistä ilmoista huolimatta, edistystä on puutarhassa näkyvissä. Liian hitaasti kevät silti tuntuu etenevän. Missä on se huippulämmin kevät mitä tammikuussa lupailtiin, kysyn mä vaan!


Krookukset ne jaksavat kukkia kylmyydestä huolimatta. Nämä ovat kyllä näyttäviä, kun kasvavat useamman yksilön porukkana. Yksittäinen kukka on kuitenkin aika pieni, niin joukossa kauneus tiivistyy.






Paljon on näitä yksinäisiäkin kulkijoita. Mitä lie tapahtuneen, kun suurempiin ryppäisiin nämä aina istutan.



Raekuuro iski viimeisen niitin näille kaunokaisille. Jaksoivatkin kukkia lähes kolme viikkoa. 


Piippoja on näkyvissä jo kivasti. Tulput ovat venyttäneet lehtiään ihan mukavasti, ei tarvitse enää suurennuslasin kanssa tiirailla.



Laukat kasvattelevat lehtiään aina aikaisin ja vauhdilla. Niiden lehdistöstä en edes pidä, koska se kellastuu ja ränsistyy ennen kuin kukinta on edes ohi. Näin keväisin kaikki vihreä kuitenkin lämmittää sydäntä kummasti.



Ensimmäiset posliinihyasintit alkavat näyttää kukilta. Nämä ovat kyllä mahtavia pikkukukkia, koska leviävät kiitollisesti ja kukkivat kauniisti. Lehdistökään ei kukinnan loputtua aiheuta silmähalvausta.



 Sinivaleunikot ovat hengissä. Mikä parasta ne ovat levinneet kasvupaikallaan hurjasti. Sateen helmittäminä, ne näyttävät ihan joiltain ötököiltä pallosilmineen.




Akileijoja bongaa aina keväällä varmasti. Ne ovat luottokasveja, joita ilman ei voi olla. Niiden kukat ovat hurmaavia keijukaisia, mutta kyllä näissä herkullisen värisissä lehtiruusukkeissakin on sitä jotain.

Olen muuten tässä voittanut jo kaksi kertaa  arvonnoissa! Tuplasti Terapiaa-blogin arvonnasta sain ihania siemeniä ja "merkkailutikkuja" ja nyt Puutarhahetki- blogista tosi hyvältä vaikuttavan kirjan! Kiitos Pirjo ja Tiiu teille vielä tätäkin kautta. =) Käykääpäs lukijat kurkkaamassa nuo blogit, jos ette niitä vielä tunne.

Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!


06 huhtikuuta 2017

Vihdoinkin!

No niin, lopultakin puutarhasta alkaa löytyä oikeasti jotain ihailtavaa. Onhan sitä taas joutunut odottamaan liiankin kanssa. Valkoiset krookukset ovat joka vuosi kilpailleet ensimmäisestä sijasta talventähtien kanssa, nyt talventähtiä ei näy missään, joten krookukset ovat tämän kevään ensimmäiset kukkijat.


Ensin löysin tämän pienen sulottaren piileskelemästä suikerotuhkapensaan lehtien seasta. 


Tarkemmin kukkapenkkejä tiiraillessani, alkoi valkoisia kukkijoita näkymään vähän siellä sun täällä. Aurinko paistoi tänään hienosti ja puutarhassa tuntui niin keväiseltä. Vielä eilen puhallellut tuulikin oli laantunut. Perhoset lentelivät ja mehiläiset ja kimalaiset pörräsivät. Luonto on herännyt jälleen uuteen elämään!


Krookuset tarjoavat kukkahörhölle arvokasta sielunruokaa, mutta on niistä hyötyä ötököillekin, kun kukkijoiden suhteen on luonnossa vielä aika vaisua. 


Syksyllä istuttamistani narsisseista ja tulppaaneista näyttäisi suurin osa selvinneen. Piippoja nousee ihan lupaavasti. Ensimmäiset yksilehtisetkin tulppaanit on bongattu. Eipä nuo jalostetut tulppaanit taida kukkia kun sen yhden kevään. Ennenkin olen asian todennut ja jälleen tulee vahvistusta sille, että turha niitä on kukkapenkeissään vaalia. Mikäli kukintaa varmasti haluaa, on paras investoida syksyisin uusiin sipuleihin.

Väriä on tulossa valkoisen kaveriksi


Omenapuiden silmut pullistelevat

Jokos sinun puutarhastasi löytyy kukkijoita? 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...